Sabbath Bloody Sabbath

Hipin ensimmäiset kosketukset musiikin ihmeelliseen maailmaan tulivat 70-luvun lopun ylen tv-tarjonnasta (ennen kello 20:00 tulleet lähetykset) sekä muutamasta reteestä rockabillymusiikkia sisältävästä c-kasetista. Näin jälkikäteen ajatellen, noista lähtökohdista liikkeelle ponnistettaessa ei ole ihme, että monet pitävät Hipin musiikkimakua nykyäänkin omituisena ja hivenen epäkypsänä.

Alkuvuosien musiikin maailmaan tapahtuneiden haparoivien tutkimusretkien jälkeen tapahtui kuitenkin jotakin, mikä kolahti PikkuHipin otsalohkoon kuin kymmenen kilon moukari ja muutti koko loppuelämän. Naapurin hiukan PikkuHippiä vanhempi poika (terveiset vaan musiikkia ja teatteria edelleen harrastavalle Mikalle) esitteli PikkuHipille hyvin viattomalta näyttävän DTK-merkkisen C-kasetin, jonne oli kätketty jotakin hyvin pelottavaa ja synkkää. PikkuHippi innostui asiasta, tunki kasetin Phillipsin kasettisoittimeen ja keskittyi kuuntelemaan...

Voi saatana (ja pikkusieluille taas tiedoksi, tässä  yhteydessä saatanalla ei manata mitään tai ketään paikalle, ei tunnusteta uskoa Pimeyden Ruhtinaalle eikä oteta kantaa muutenkaan mihinkään mihin pitää uskoa tai mistä saa puhua vaikka näinhän taisin juuri tehdä?) sitä riemun, epäuskon, suuren rakkauden, yhteenkuuluvuuden ja itsensä löytämisen tunnetta, mitä PikkuHipille moneen kertaan kopioitu, runsaasti kohinaa ja rutinaa sisältävä äänite tarjoili. 

Kasetille oli kopioitu pari vinyylilevyä Black Sabbath nimiseltä orkesterilta. Ensimmäisten tahtien pihistessä pikkuisesta kasettisoittimesta alkoi päivä muuttua yöksi, varjot pitenivät, pilvet keräytyivät taajaman ylle, salamointi sekä Children of the Graven kanssa tahdissa ropiseva sade alkoivat ja PikkuHipille tuli kylmä. Tästä olivat äiti ja opetushallitus varoittaneet. PikkuHipin elämä oli löytänyt uuden ja oikean suunnan. PikkuHippiä ei ollut enää, tilalle kasvoi siinä hetkessä Hippi! Vahva ja määrätietoinen, samalla herkkä ja oikeudenmukaiden mutta auktoriteettejä kyseenalaistava mies. 

Samanlainen kuin ne komeat, pitkätukkaiset, parrakkaat heput, joiden kuvan Hippi myöhemmin löysi Suosikista ja joiden ulkonäköä Hippi pyrki vuosia myöhemmin imitoimaan (kasvettuaan sen verran isäukkoa isommaksi, ettei tarvinnut tukkapöllyjä enää pelätä). Näinköhän ihmisille muuten käy jossain herätysjuhlilla?

Black Sabbath oli jotain muuta kuin mitä Hipin elämä oli aikaisemmin ollut. Se tuntui jotenkin aikuisten miesten hommalta eikä miltään siloposkisten teddypojujen muniin puhaltelulta. Sabbathin pojat eivät muniin puhallelleet, näillä miehillä oli munat! JA ISOT! Siinä oli sähköä ilmassa ja tanner tömisi. Ristit paloivat lavalla ja kirkot pihoilla. Oli joku kumma sointukuvio, tritonus, millä kuulemma manattiin keski-ajalla paholainen paikalle ja jota Iommi viljeli riffeissään. Hipin englanninkielen taidot olivat silloin vielä vähän hakusessa, mutta sitkeällä työllä piisit saatiin suomennettua. Jumaliste, Sabbathin ukot eivät paskaa jauhaneet! Perkele! Mitä muuta pieni poika voi enää toivoa? Tästä kovemmaksi ei Hipin mielestä meno voinut juurikaan muuttua.

Black Sabbath on Hipin elämän yksi suurista rakkauksista. Välillä rakkaus hiipuu, miltei unohtuu, mutta usean vuosikymmenen ajan se on kuitenkin säilynyt vahvana päätyen vuodesta toiseen aina Hipin hallinnoimien erilaisten medioiden soittolistoille.

Hipin suuri rakkaus on saapumassa Helsinkiin 23.5.2012. Hippi oli asiasta innoissaan, kaverien kanssa oli suunniteltu lippujen hankkiminen tarkalla ja harkitulla operaatiolla. Oletusarvona oli, että myyntiin tulevat liput viedään käsistä kohtuullisen nopeasti. Tämän takia operaatio piti suunnitella ja toteuttaa tarkkuudella, jotta lippujen saanti saadaan varmistettua. Koneita oli linjoilla ympäri Suomea kyttäämässä lippu.fi palvelun myynnin aukeamista. Liput tulivat myyntiin kello 09:00, jolloin Hipin iskuryhmä H.O.T.4.U (Hippi Organisized Tactital 4men Unit) aloitti iskunsa, sveitsiläisen käkikellon tarkkuudella. Lippu.fi palvelun teknisten ominaisuuksien mokien kautta vain yksi iskuryhmän mies sai liput ostoskoriin. Jenkeiltä (CTU) adaptoidulla telekommunikaatiotekniikalla iskussa onnistunut iskuryhmän jäsen Killer raportoi ostoskorin sisällöstä ja ilmoitti ostavansa liput. Kaikki toistaiseksi hyvin, Hipin suuri rakkaus nähtäisiin elävänä. Ja paskat! Lippu.fi palvelu ilmoitti Killerille, ettei ostosta pystynyt maksamaan koska joku vitun-sähköposti-kenttä on väärin kirjoitettu. Killer yritti ratkoa ongelmaa 16 minuutin ajan (aika, minkä verran palvelu pitää lippuja varattuna). Lippu.fi palvelun asiakaspalvelija ilmoitti puhelinkeskustelussa  Killerille, että järjestelmä oli nyt vain noilta osin jumissa ja liput jäävät ostamatta.

Vittu mitä paskaa! Odotat saatana puolet oletettavista elinvuosista nähdäksesi suuren rakkautesi elävänä edessäsi? Ja mitä tekee Lippu.fi? Rakentaa haista-paska-palvelun, mikä ei ainakaan palvele kuluttajia. Onhan se varmaan kiva, kun myyjällä on tuote mikä myydään loppuun vaikkei nyt ihan jokainen asiakas sitä pystyisikään ostamaan. Puhumattakaan siitä, että ennättää varaamaan liput mutta myyjä ei ota maksua vastaan. Luulisi nyt perkele joku vastuu yrittäjilläkin olevan. Mikä helvetti tässä on oikeasti niin vaikeaa? Jos jumalauta omat hommansa hoitaisi tuolla tavalla kuin Lippu.fi niin Hippi olisi ollut työtön jo monta vuotta. 

Ja sitten toinen mielenkiintoinen juttu vielä. Lippuja ei saa ostaa kuin 6 kappaletta per asiakas, tämä siksi ettei joku älypää keksi ruveta käymään kauppaa niillä. Hassua kuitenkin, että jo samana päivänä ilmestyy jostain vitunmoinen läjä lippuja myyntiin tuplahinnalla? Paskiaiset! Kyseessä on Hipin suuri rakkaus!

No, Hippi hakee ne liput joka tapauksessa ja perkele suoraan sylttytehtaalta. Maanantaina Hippi marssii Televisiokatu 4:een Lippu.fi konttorille ja hakee liput sieltä. Jos ei ole lippuja Hipille niin saavat saatana järjestää järjestelmävirheen. Sieltä vaan kuusi lippua joltain onnettomalta Hipille ja soitto sitten niille onnettomille joille annetaan sama selitys kuin Killerille; järjestelmä on nyt vaan jumissa ja teiltä jää nyt sitten ne liput kuitenkin saamatta. Ja ihan vaan tiedoksi sinne Televisiokadulle. Jos ei Hipille löydy niitä pilettejä maanantaina, niin Hippi esittää taikatempun joka hakkaa Lippu.fi järjestelmän lippujen hävittämisen kirkkaasti. Asiakaspalvelusta katoaa vastaava määrä etuhampaita!

Jos ei mikään muu auta niin Hippi kirjoittaa kirjeen rakkaalleen ja anelee ne liput sieltä... tai sitten Hippi kirjoittaa Sharon Osbournelle, naiselle joka hakkasi itsensä Saatanan (pikkusieluille tiedoksi, että kyllä, tässä tarkoitetaan nimenomaan vanhaa vihtahousua) raskaan musiikin taustavaikuttajia arvojärjestykseen laitettaessa ja pyytää rouva Osbournelta apua nähdäkseen rakkaansa elossa...

Liitetäänpä mukaan vielä Sabbathin tuotantoa. Biisi, jonka bändi omisti mulkerolle managerille ja jonka Hippi omistaa Lippu.fi palvelun runkkareille! You bastards!

S-ryhmä ja vitun-vihree-bonuskortti

Nyt pitää jo oikein miettiä.... Hippi on ollut S-ryhmän miehiä miltei 20 vuoden ajan. Tarkemmin kun asiaa miettii, niin aika kovasta asiakasuskollisuudesta on kyse. Hippi ostaa S-kaupasta kaljat ja makkarat, viime aikoina myös vaipat ja piltit. Jopa Hipin aina niin muodikkaalta näyttävän, terveen ja elinvoimaisen kuontalon takana on Prisman hyllystä löytyvä runsaasti silikonia sisältävä Pantene Pro-V. Merkki, jonka Hippi valitsi omakseen, koska se muistutti jotenkin kaukaisella tavalla Panterasta. Fucking hostile!!!

Hippi liikkuu paljon... autolle kertyy kilometrejä vuodessa noin 70 000. Käytännöllinen tai järkevä ei ole koskaan kuulunut Hipin sanavarastoon, kohtuudesta puhumattakaan. Hippi käyttää ajoneuvoinaan mammuttimoottoreilla varustettuja vanhan koulukunnan saksalaisvalmisteisia laadukkaita (perhe ja kaverit ovat tästä varmaankin eri mieltä) takavetoja, jotka eivät kulje 3 kilometrillä biodiiseliä per satanen eivätkä osaa käyttää aurinkovoimaa polttoaineena. Kilometrejä siis tulee ja polttoainetta palaa. Ja joka helevetin tankillinen koetetaan saada sattumaan S-ryhmän automaatille.

Pukeutuminen on oikeastaan ainoa asia, missä S-ryhmä ei vielä ole Hippiä auttanut, mutta näin keski-iän kynnyksellä Big Star, House, RossBros ja Lerros ovat alkaneet näyttää brändeinä aina vaan houkuttelevammilta... Fredriksonin korvaläpillä varustetuista huopalippiksistä puhumattakaan.

Hippi keskittää siis käytännössä kaiken ostamisen S-ryhmään. Miksi? Sitä ei taida tietää edes Hippi itse...
Vihreän bonuskortin kanssa heilumisesta on tullut Hipille jostain syystä tapa toimia. Hippi yrittää kerryttää ostoksillaan asiakasomistajatiliään, jotta voisi maksaa sinne kertyneillä rahoillaan lomamatkan etelän lämpöön. Joka kerta kun Hippi on onnistua tavoitteessaan, hajoaa auto tai telkkari ja vahinkojen paikkaamiseen menee joka ikinen vaivalla säästetty sentti S-tililtä. Mutta Hippi ei perkele luovuta... sama meno jatkuu ja vihreä oravanpyörä alkaa pyöriä taas.

Viimeisen vuoden aikana Hipin usko autuaaksi tekevän vihreän kortin voimaan on alkanut horjua pahasti. Vastoinkäymiset alkoivat, kun bonuskortti vaihtui perinteisestä magneettiraidasta nykyaikaiseen sirukorttiin. Hippi on sen verran nykytekniikkaan vihkiytynyt, että omaksui varsin nopeasti sirukortin käytön myös bonuskortissa. Kynnystä mataloitti lisäksi muutaman vuoden harjoittelu vastaavalla tekniikalla toteutetuilla pankki- ja luottokorteilla.

Bonuskortilla voi kerätä bonuksia kaikista S-ryhmän pisteistä. On Prismaa, S-Marketia, Sokosta, nippu todella persoonallisia ravintoloita, tyylikkäitä hotelleja sekä tietysti ABC-liikennemyymälät, joita on tieverkoston varsille saatu pystyyn enemmän kuin kameratolppia. Hipin bonuskortti toimii mainiosti joka paikassa, paitsi S-ryhmän kylmäasemilla ja ABC-asemien yhteydessä olevilla polttoaineautomaateilla.

Joka helvetin kerta kun Hipin autosta meinaa menovesi loppu, tähtäilee Hippi totuttuun tapaan S-ryhmän automaatille. Joka helvetin kerta Hippi työntää  bonuskortin sinne saakelin automaattiin ja joka helvetin kerta automaatti antaa saman ilmoituksen 'Kortti ei kelpaa'. Satunnaisesti kortti kelpaa kolmannen yrityksen jälkeen, mutta useimmiten Hipin hermot saavat koko perkeleen automaatista tarpeekseen, minkä seurauksena Hippi tunkee bonuskortin lompakkoonsa ja pistää maksuvälineet automaattiin, jotka yllättävää kyllä hyväksytään ensimmäisellä kerralla, tankkaa auton ja kurvailee takaisin tien päälle. Hermot lopussa siinä Hippirukka sitten laskeskelee autossa paljonko jäi taas bonuksia saamatta ja kun ne nyt jäivät saamatta, niin ovatko ostokset tässä kuussa riittävän suuret, että pääsee sinne bonuksen ylimmälle portaalle ja ennen kaikkea... paljonko bonusmenetys on vuositasolla kymmenestä puhumattakaan... perkele!!!

Hippi pohdiskeli ongelmaa noin puolen vuoden ajan ja päätti sitten mennä paikallisen Prisman Infoon keskustelemaan asiasta. Lyhyen jonotuksen jälkeen sievä, nuori neiti otti Hipin asiat hoitaakseen. Hippi selitti ongelman ja ystävällisen asiakaspalvelijan ensi kommentista asti Hippi kirosi mielessään omaa typeryyttään... olisi ollut hermoille varmaan parempi vain hyväksyä sen perkeleen kortin toimimattomuus kuin mennä kuuntelemaan asiakaspalvelijan esitelmä aiheesta. Keskustelu meni suunnilleen näin;
Suurin osa kortin toimimattomuudesta ja asiakkaan olettamista toiminnallisista virheistä johtuu asiakkaan itsensä osaamattomuudesta kortin käytössä. Hipin vastaus väitteeseen oli, että kyllä sekin on mahdollista, mutta Hippi kyllä osaa käyttää ko. korttia myymälöissä ja pankkiautomaatissa, jossa kortin toiminta on ollut ensiluokkaista. Lisäksi Hippi uskalsi tässä vaiheessa esittää ääneen epäilyksen, että kylmäasemien kortteja lukevissa laitteissa on tekninen tai tahallinen (tästä myöhemmin) vika, joka estää bonuskortin hyväksymisen maksutapahtuman yhteydessä. Asiakaspalvelija kumosi Hipin väitteet mahdollisesta laiteviasta kertoen, että se ei ole mahdollista, koska laitteet ovat uusia. Asiakaspalvelija jatkoi samaan hengenvetoon, että vika on kortin käyttäjässä tai vaihtoehtoisesti kortissa. Hippi vastasi siihen, että tuskinpa on kummassakaan kun kerran myymälöissä toimii. Asiakaspalvelija ei hyväksynyt väitettä, vaan rupesi tarkastamaan tietokoneeltaan Hipin kortin tietoja. Kone näytti, että Hipin kortti on melko uusi kortti, ainoastaan puoli vuotta vanha, joten vika ei asiakaspalvelun mukaan voi olla kortissakaan. Hippi luonnollisesti tiedustelemaan että mitenkä tässä nyt edetään, jotta varmistettaisiin niiden bonuksien kertyminen? Olisiko yksi vaihtoehto vaikkapa sen uuden kortin tilaaminen ja sen  kokeilu, jos kerran laitteissa ei ole vikaa? Asiakaspalvelija mietti hetken ja sanoi, ettei kannata tilata uutta korttia, koska se maksaa kympin. Hippi laskeskeli hetken prosentteja ja tuli siihen tulokseen, että mitäpä yhdestä kympistä kun bonusta kertyy kuussa kuitenkin huomattavasti enemmän. Jostain syystä Hipin voimat kuitenkin olivat huvenneet keskustelun tuoksinassa ja Hippi vastoin tapojaan tyytyikin vain toteamaan, että  'aha' ja lähti talsimaan tiskiltä kotia kohti. Tosin mielessä käväisi vielä siirtyminen viereiselle tiskille reklamoimaan kohtuullisen yksinkertaisesta asiakaspalvelijasta naapurissa, mutta todennäköisesti aikaisemmasta keskustelusta seurannut henkinen ahdistus olisi kasvanut jatkokeskustelussa vähintään yhdellä kossupullolla hoidettaviin mittoihin, joten Hippi antoi asian olla.

Hippi on mietiskellyt asiaa. Tämäkin on järjestetty juttu ja joku juutalaisten salaliitto (ja pikkusieluille tiedoksi, että tässä juutalainen ei tarkoita Palestiinan seuduilta liikkeelle lähtenyt kansanryhmää vaan yleisesti peruspihejä koronkiskureita, jotka keräävät varallisuutensa toisia kusettamalla). Tai sitten sillä helvetin Googlella on perkele näppinsä pelissä tässäkin.

Hommahan on niin, että polttoaineen myynti on todella huonokatteista kauppaa (tai niin ainakin polttoaineveroja ja eu-tukia ruikuttavat huoltamoyrittäjät jatkuvasti itkevät). Jos tuosta huonokatteisesta kaupasta joudutaan vielä maksamaan muutaman prosentin bonukset, niin eipä paljon tulosta synny. S-ryhmän kehitysjohtajalla on varmaan syntynyt vähintään puolen vuoden palkan kokoinen bonusajatus siitä, miten konserni säästää. Ohjelmoidaan niihin automaatteihin semmonen juttu, että satunnaisesti osa bonuskorteista menee automaattisesti hylätyiksi. Ja sitten lisätään semmonen näppärä ominaisuus, että kortti pitää syöttää joka tapauksessa kolme kertaa ennen kuin se toimii. Suomalainen on kuitenkin niin perkeleen vaatimaton, tunnollinen ja haluaa välttää konflikteja, että helvetin harva lähtee siitä mittarilta kuitenkaan mihinkään reklamoimaan, varsinkin kun suurin osa kuluttajista uskoo itsekin, etteivät osaa käyttää sirukorttia. Hipin tutkimuksien perusteella noin 35% bonusyrityksistä ei onnistu ja 58% prosenttia ei jaksa syöttää korttia kolmeen kertaan. Ja kuitenkin sen verran ketju-uskollista väkeä ollaan, että S-ryhmän asemilta joka tapauksessa vitutuksesta huolimatta tankataan, kun niillä on se helvetin hyvä bonussysteemi.

Näin siis marssii osuuskaupan väki! Todennäköisesti ne saatanan automaatit raportoivat vielä ihmisten liikkeistä suoraan Googlelle, jotta saadaan selvitettyä missä on Suomen yksinkertaisimmat kuluttajat ja mihin näin ollen voisi tarjota vielä enemmän kusetusta sisältäviä palveluja. Hippi heitti aiemmassa lasten päivähoitoa koskevassa kirjoituksessaan haasteen yksityiselle sektorille, pystyykö joku yritys kehittämään vastaavan tai paremman kusetussysteemin kuin mitä etelä-suomalaisen kunnan päivähoidossa oli keksitty. Tämä S-ryhmän automaattien runkkaaminen lähentelee Hipin mielestä vastaava innovatiivisuutta. Joten jos S-ryhmälle idean keksinyt kehitysjohtaja ilmoittautuu Hipille omalla nimellään tai vaihtoehtoisesti joku konsernin kihoista (tai Petri Kokko Googlelta), niin Hippi tarjoaa sen lupaamansa pizzan paikallisessa turkkilaisten (ja pikkusieluille tiedoksi, tässä turkkilainen tarkoittaa nimenomaisesti tummempi ihoista ja useimmiten kihara tukkaista maassamme etnistä vähemmistöä edustavaa ravintoalalle yrittäjäksi usein suuntautunutta Turkista muuttanutta henkilöä) omistamassa ruokaravintolassa.

Marco Simoncelli

                                                   1987 - 2011

Bussikaista!!!

Hippi siirtyi vajaa kymmenen vuotta sitten päivätöihin pääkaupunkiseudulle. Kaikki oli suurta ja ihmeellistä, ihan erilaista kuin kotona Itä-Suomessa. Autot ja talot olivat isoja ja kiiltäviä, ihmiset ahkeria ja kiireisiä. Hipille tuli tunne, että oli muuttanut askeleen lähemmäksi amerikkaa sekä suurta unelmaa... päivälehtikin perkele oli 3 kertaa kotoista paksumpi...

Hipin työpaikka on ytimessä... tai siis ytimen takana, meren rannalla, kaupunginosassa nimeltä Lauttasaari tai Laru niinkuin tsadilaiset sanovat. Hipin rahkeet eivät tietenkään riittäneet asunnon hommaamiseen Larusta vaan asunto piti etsiä kehä kolmosen ulkopuolelta maaseudulta tai siis niinkun böndeltä kuten Hifkiläiset asian ilmaisevat... mikä sinällään taas on ihan mukava juttu, koska paikka muistuttaa kovasti sitä kotipaikan naapurikylää, missä on maailman suurin puukirkko, hirveästi kaksivärimaalattuja Ford Sierroja ja poikkiraitaisia Matti Nykänen-mallin villapaitoja farkkujen sisään survottuna unohtamatta Poijun mökkiä sekä Hippiä kovasti innostavaa mystistä Kuutiota.

Hippi ajaa joka aamu autollaan aamuruuhkassa pitkin kaiken maailman motareita ja kehäteitä, ramppeja ja liittymiä... venäläisiä autonkuljetusrekkoja (laman aikaan näitä nyt onneksi vähemmän), turkulaisia busseja, Nokian miesten mersuja ja bemareita (hmmm, näitäkin on nykyisin muuten vähemmän), Googlen kamera-autoa ja ihan vaan tavan tallaajien kotteroita väistellen kohti tuota ytimen takana odottavaa Larua ja turvallista konttoria sekä höyryävän kuumaa aamukahvia, jonka avulla työpäivä saadaan mukavasti käyntiin.

Yleensä matka sujuu mukavasti. Ainoa pakollinen stoppi on Ikean kohdalla päivittäin toistuva peräänajo, jonka aiheuttaa kännykkään puhuva pörssimeklari törmätessään bemarillaan 146 kilometrin tuntinopeudella ja metrin turvavälillä edellä ajavaan tila-autoon, jolla perheenäiti kuskaa jälkikasvua päiväkotiin ennen oman työpäivän alkua ja joka sen verran hidastaa, että yrittää päästää venäläisten rakennusmiesten Viron kilvissä olevan Hiacen mukaan jonoon. Ainoa asia, mitä Hippi näissä rutiinitörmäyksissä enää nykyisin ihmettelee on se, että eikö niitä auton romuja voi siirtää saman tien pois ajoväylältä ettei koko lännestä tuleva aamun työmatkaliikenne mene tunniksi jumiin tai eikö vaihtoehtoisesti Sjöbergin hinausauto voi tulla aamuisin kello 7:30-9:00 asemiin valmiiksi vaikka siihen Mäkkärin parkkipaikalle? No, tässä vaiheessa normaalisti kiehuvat sekä Hipin hermot että saksalaisen perhediisselin pannu....

Pikkuhiljaa suma selviää, Radio Rock poistaa Hipin ahdistuksen ja kasvava ajoviima jäähdyttää auton... Homma sujuu jälleen mukavasti ja Laru sekä työpäivä lähestyvät. Pari kilometriä ennen Larua Hippi siirtyy kehätieltä sisääntuloväylälle, jota kutsutaan nimellä Länsiväylä (varmaan siksi, että tie menee ytimestä länteen päin?).
Länsiväylä on joka tapauksessa hieno tie. Laruun päin ajellessa vasemmalla puolella näkyy suomalaisen yritysmaailman keulakuvia... Nokia, Neste, Kone jne. logot kiiltävät korkeissä tornitaloissa. Viisaitten ihmisten opinahjot Otanniemessä ovat heti niiden takana. Oikealla meren puolella on tyylikkäitä pursiseuroja ja hienoja veneitä sekä tietysti West End, jonne Hippi muuttaa heti kun voittaa lotossa. Itse tiessä on kolme kaistaa yhteen suuntaan. Mahtavaa! Sellaista ei ole motareillakaan!

Aluksi Hippi ajatteli virheellisesti, että tuo kolmas, usein tyhjänä oleva kaista on varattu West Endin parempiosaisille. Päätelmä tuli siitä, että tuota tyhjää kaistaa pitkin ajeli aamuisin ainoastaan kalliin näköisiä saksalaisia laatumerkkejä. Sellaisia merkkejä ja malleja, joita ei Tapiolastakaan löydy. Pikkuhiljaa Hippi tottui kuitenkin noiden hienojen automerkkien loisteeseen ja rupesi hahmottamaan myös kolmannen kaistan päällä olevia liikennemerkkejä.... yllätys olikin suuri, kun liikennemerkit kertoivat kaistan kuuluvan busseille ja takseille? Miksi siis isot mersut ja bemarit West Endistä ajavat tuolla kaistalla? Hippi ratkaisi tämänkin... ajavat perkele pimeitä takseja West Endissä... jollainhan ne on saatana ne hienot autot maksettava!!!

Hipin ongelma ei kuitenkaan tällä kertaa ole harmaa talous vaan se saamarin bussikaista. Larun kohdalla on näppärä liittymä, jotta vilkkaalta Länsiväylältä pystyisi sujuvasti siirtymään rauhallisen Larun kapeille kaduille. Ongelma tuleekin nyt siitä, että päästäkseen siihen liittymään, Hipin täytyy ajaa laitimmaisena oikealla sijaitsevan bussikaistan yli ja se on liikennemerkillä kielletty? Hippi ajatteli maalaisjärjellä, että tuskinpa se ketään haittaa jos tuota bussikaistaa sen verran käyttää, että pääsee sille rampille... toisin kuitenkin kävi!

Autokoulussa (tai Hipin tapauksessa äiti) opetettiin ennakoivaa ajoa. Vilkku päälle ja hyvissä ajoin kaistanvaihto, ei tule sitten kiireessä töpeksittyä. Näillä opeilla Hippi on suorittanut ryhmittymisen bussikaistalle noin 300-400 metriä ennen liittymää ja mitä siitä seuraa... perkele... saman tien kun tuon ryhmittymisen tekee, niin takakontissa on kiinni bussikaistaa madellut taksimersu.... peilistä ei näy muuta kuin mersun maski ja johtotähti (mikä sinällään on ihan kaunis näky). Torvi soi ja valot vilkkuvat. Ja perkeleen raivohullu taksikuski huutaa tuulilasi syljen peitossa Hipille ajo-ohjeita! Ymmärrettävää tavallaan, kun se kaista on tarkoitettu busseille ja takseille.

Mutta miten helvetissä Hippi pääsee sitten tuon kaistan yli liittymään? En perkele tiedä! Kuka helvetin tomppeli näitä oikein suunnittelee? Hipillä on tasan kaksi vaihtoehtoa, miten tuon muuten mukavan työmatkan pystyisi hoitamaan sujuvasti loppuun saakka.

Ensimmäinen vaihtoehto on tilata Amerikasta KITT. Eli Knight Industriesin preppaama 1982 vuosimallin Pontiac Trans Amin erikoismalli Knight Industries Two Thousand. Yksi auton hyvistä ominaisuuksista on se, että Turbo Boost napilla pystyy hyppäämään 40 jalan (12,2 metriä) pituisen loikan. Ominaisuus on tarkoitettu esteiden ylitykseen, mutta sitä voisi tässä tapauksessa soveltaa myös bussikaistan ylitykseen. Ja samalla ehkä pystyisi loikkimaan mahdollisesti taksienkin yli eikä ammattimiehet näin ollen hermostuisi? Hippi on kuitenkin perheellinen mies, joten kaksipaikkainen urheiluauto ei tule nyt kysymykseen.

Toinen vaihtoehto on hyppyri. Kyllä, hyppyri. Nyt tarvittaisiin joku insinööri laskemaan sopivat kulmat ja sijainnit, oikea vauhti ja muut fysiikan jutut. Velipoika? Hippi on vakuuttunut, että keskikaistalle sijoitettu, Larun liittymän suuntaan autot suuntaava, taksien ylitykseen riittävän korkeuden takaava hyppyri on ratkaisu ongelmaan. Bussikaistan koskemattomuutta ei tarvitsi enää koskaan loukata ja liittymään pääsisi kätevästi vauhtia hiljentämättä. Hippi on iloinen, että arkipäivän ongelmaan löytyi näinkin helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Nyt Hipin vuosia jatkunut piina bussikaistan loukkaamisesta päättyy ja kaikki ovat tyytyväisiä. Hippi luulee, että liikenneministeriössä olisi olemassa tilaus Hipin kyvyille.

Kotikulmille on tulossa hieno ohitustie. Sen verran kallis ja hieno tie on kyseessä, että siihen varmaan tulee myös tälläinen bussikaista. Muistakaa nyt sitä tietä tehdessänne varautua jo tähän mahdolliseen ongelmaan, minkä liittymä sekä mahdollinen bussikaista tulevat yhdessä aiheuttamaan. Hipin idea hyppyristä on vapaasti käytettävissä sujuvia liikennejärjestelyjä suunniteltaessa.

Tuhotkaa nyt vielä Itämeri!

Kuten Hippi nokkelana miehenä jo aiemmin mietiskeli, niin Google ei suinkaan ole Suomessa veroetujen tai halvan työvoiman takia.

Jos olette mietiskelleet miksi talvella on niin helvetisti lunta tai miksi kesällä nahka palaa Suomessa nopeammin kuin Teneriffalla, niin voitte lopettaa spekuloinnin. Hipin raportti paljastaa, että näiden erikoisien luonnonilmiöiden takana on Google.

Syy Googlen Suomen maihinnousuun on Itämeri. Se saatanallinen palvelinvuori, mikä hallinnoi koko infrastruktuuria ja kerää koko henkilökohtaisen elämämme nolliksi ja ykköseksi kovalevylle Googlen analyytikkojen (sekä tietysti NSA:n, FBI:n ja CIA:n) analysoitavaksi tuottaa sellaisen määrän lämpöenergiaa, että sillä lämmittäisi koko Suomen. Jotta tuo tuomiopäivän koneisto ei sulaisi, sitä pitää jäähdyttää.
Kotona ja konttorissa masiinat jäähdytellään sellaisilla pikku puhaltimilla. Kun seuraavaan kerran konttorissa selvittelette sillä läppärillä myyntikatteita tai pyörittelette asiakaskortteja, niin se lämmin henkäys sieltä koneen alta  johtuu sen pikku puhaltimen yrityksestä pelastaa firman läppärin prosessori ylikuumenemiselta.ja tuholta. Varsinkin talvisin tuo sama lämmin henkäys nostaa työskentelymukavuutta konttorissa, kun pomo ei kuitenkaan nuukana miehenä salli lämmön lisäämistä firman tiloissa. Kesällä tietysti vituttaa, kun ilmastoimaton toimisto kuumenee entisestään...

Takaisin asiaan. Googlella on siis tuo masiinoiden jäähdytyshuoli. Ja huoli on iso, koska palvelinpatteristo on kolossaalinen. Koska kaikkien maailman internetyhteyden takana olevien ihmisten koko elämä on tallessa noilla koneilla, tarvitaan paljon koneita. Lisäksi Google on niin ovela, että se tallentaa sinne myös ihmiset, joilla ei ole tietokonetta, internettiä tai halua tulla tallennetuksi. Hippiä vastaan ajelee päivittäin Googlen kamera-auto, joka kuvailee ketä ja mitä haluaa sekä vahingossa merkkaa kaikki langattomat verkot. Kyseessähän on täysi vahinko. Autoissa sattui nyt vaan vahingossa olemaan sellainen systeemi päällä, että tuokin tieto tulu kerätyksi. Googlen Android kyselee puhelimissa kohteliaasti, että voiko Google käyttää puhelimen antamaa informaatioa erilaisten asioiden seuraamiseen? Ja jos vastaat, että ei käy, kone ilmoittaa että seurailenpa ja raportoin silti. Kuka perkele on antanut luvan tälläisen hirviön rakentamiseen? No me kuluttajat halutessanne helppoa ja vaivatonta elää internetissä ilman tosielämän murheita.

Tuollaisen hirviön jäähdyttämiseen ja tyytyväisenä pitämiseen tarvitaan iso kasa halpoja dollareita. Googlen loputon ahneus on jo käynyt selväksi. Rahaa lapioidaan miljarditolkulla omiin taskuihin ja siinä ei muutaman ekosysteemin tai kansantalouden tuhoutuminen paljoa paina. Mitäs väliä yhdellä Irlannilla on, mukavaahan se on kun ei tarvitse ulkomaalaisten yritysten veroja maksella.

Miksi siis Suomeen? Miksi mysteerin avain on Itämeri?

Itämeri on pohjoisen isojen vesilätäköiden tavoin suhteellisen viileä allas. Tai ainakin riittävän viileä noiden Googlen palvelimien jäähdyttämiseen. Google on siis keksinyt hyvän ajatuksen jäähdyttää laitteet Itämeren viileällä vedellä. Ostetaan siis Haminasta vanha tehdas, johon on jo valmiiksi rakennettu vesijäähdytys aikaisempia teollisuuden prosesseja varten. Imetään Itämerestä viileää merivettä, ajetaan se palvelimien läpi ja palautetaan kiehuvana takaisin Itämereen.
Turha on enää ihmetellä Itämeren muutoksia. Vesi lämpenee, levät rehoittavat. Uusia lajeja syntyy ja löytyy Suomesta. Hippi veikkaa, että Saimaalta löydetään kolmen vuoden sisään alligaattori. Talvisin on Etelä-Suomessa enemmän lunta kuin Etelänavalla, kesän keskilämpötila on sama kuin Kyproksella? Mitä helvetin tolkkua tässä enää on.
Sitten se helvetti vasta repeää, kun Venäjä on alistettu Googlelle. Haminan strateginen maantieteellinen sijainti on tuon jäähdytyksen ohella toinen merkittävä tekijä Suomen valtaukseen. Kunhan kaikki digitaalinen tieto ja helposti digitaaliseksi muutettava tieto on kupattu Venäjältä näille Haminan palvelimille, niin Suomen muuttumista talvella Grönlannin ja kesäisin Amatsonin ekosysteemien kaltaisiksi paikoiksi ei estä enää mikään.

Ja mitä tekee Petri Kokko? Pakenee perkele Kaliforniaan? Tiukkojen päästö- ja saastemääräyksien paratiisiin, missä on rikkaalla ihmisellä hyvä olla. Ei tarvitse lapioida lunta aamulla töihin päästäkseen. Ei tarvitse viidakkoveitsellä harventaa Norjan Angervoita pihatien viereltä eikä tarvitse pitää eteisessä kivääriä sapelihammastiikeriä varten. Los Angelesissa valkoisen miehen ainoa uhka on Comptonin tummat pojat, mutta taitavat asua sen verran kaukana Kokon kämpästä ettei sillä niin väliä...

Menköön Irlanti! Menköön Itämeri! Menköön Suomi! Mitäpä sillä on väliä, kunhan nyt vaan saan optimoitua blogini ensimmäiseksi Googlen hakukoneeseen.

Tuottava malli lasten päivähoitoon

Hippi on ollut siinä uskossa, että lasten päivähoito on kunnille helvetinmoinen kulurasite. Totuus paljastui tästäkin hommasta, kun Hippi rupesi maksamaan Hipin pojan päivähoitomaksuja. Periaatteessa homma on ollut melko yksinkertaista. Hipin pojalla on hoitopaikka, jossa poika saa erinomaista päivähoitoa. Pojan päivähoito mahdollistaa sen, että Hippi pääsee päivittäin siirtymään työmaalle suorittamaan työantajan jakamia työtehtäviä, joiden suorittamisesta saa palkkaa, jolla voi maksaa päivähoidon, että pääsee töihin jne....

Hippi piti ansaittua kesälomaa heinäkuussa. Kunnan viranomainen antoi ohjeen, jonka mukaan Hipin poikaa ei kannata tuoda heinäkuussa yhdeksikään päiväksi hoitoon. Mikäli poika olisi päivänkin hoidossa heinäkuussa, kunta joutuisi perimään koko kuukauden päivähoitomaksun. No, nuukana miehenä Hippi järjesteli lomansa siten, että tuo heinäkuu pystyttiin omistamaan perheelle ja yhdessä ololle ilman päivähoidon tätiä ja mikä tärkeintä, kunta ei perisi päivähoitomaksua.

Yllätys oli kuitenkin suuri, kun kunta lähetti laskun koskien heinäkuuta. Lasku oli tasan puolet normaalista. Hippi miettimään ja laskemaan, tässä oli varmaankin käynyt virhe kunnallisessa byrokratiassa. Luulivat varmaan, että Hipin poika oli ollut muutaman päivän heinäkuussa päivähoidossa ja nyt veloittavat siitä jotakin. Helppo juttu, ajatteli Hippi. Soitto kuntaan ja asioihin saadaan varmaan selvyys. Hippi selittäisi, että nyt on käynyt virhe. Ei hoitoa heinäkuussa, ei laskua heinäkuussa. Kuulosti niin helpolta, että tavoistaan poiketen Hippi ei etukäteen kerännyt hirvittävää agressiota valmistautuen tulevaan vittuilumaratooniin byrokraatin kanssa.

Toisin perkele kävi! Hippi yllätettiin housut nilkoissa! Vastaus, mikä byrokraatilta tuli veti Hipin täysin sanattomaksi...

Homma meni niin, että Hipin poika ei ollut ennättänyt olla päivähoidossa vielä täyttä kalenterivuotta, mikä byrokraatin mukaan tässä päivähoitotapauksessa alkaa elokuusta. Hipin poika meni päivähoitoon vuoden alusta, joten lomakertymää ei ole vielä täyttä kuukautta? Suomeksi tämä tarkoittaa siis sitä, että vajaasta lomakertymästä johtuen tuli Hipin maksaa kuitenkin puolen kuukauden päivähoito vaikka kukaan ei hoidossa ollutkaan. Ensi vuonna byrokraatin mukaan tilanne korjaantuu, silloin lomakertymä on täysi ja koko kuukausi on ilmainen. Sen verran Hippi vastauksesta häkeltyi, että unohti kysyä, että saako sen ilmaisen heinäkuun lisäksi puolet alennusta elokuusta ikään kuin lomarahana?

Hippi on pitänyt valtion ja kuntien virkamiehiä munattomina tolloina, joiden toimintaan adjektiivi innovatiinen ei oikein ole istunut. Totuus on kuitenkin aivan jotain muuta! Tuollaista nerokkuutta, oivaltavuutta ja soveltavuutta Hippi on harvoin nähnyt missään. Hippi perkele luuli, että ahdeudessaan ja autoritäärisyydessään Google olisi täysin omaa luokkaansa mutta kunnan virkamiehen häikäilemätön sepitys pakkorahastuksesta lomakertymän muodossa ylitti huimimmatkin painajaisunet. Lisää tätä! Kohta ei perkele tarvitse kunnanisien itkeä huonoa taloustilannetta ja budjettien alijäämiä. Tuota lomakertymäajatustahan pystyy varioimaan käytännössä mihin tahansa julkisen puolen juttuun. Kiinnostaisi nähdä mitä seuraisi, jos yksityisellä sektorilla samanlaisella metodeilla ruvettaisiin laskuja kehittelemään.
Tarttukaa nyt joku yrittäjä haasteeseen? Pankaa paremmaksi, niin Hippi tarjoaa pizzan paikallisessa. Kokko perkele, teiltä nyt ainakin luulisi onnistuvan!

Turvallisesti opintielle

Voi hyvänen aika, Hippi ei taaskaan tajua. Liekö se taas Hipin yksinkertaisuutta vai onko tässä jonkun muunkin mielestä jotakin vialla???
Viime viikon uutistarjonnasta Hipin ärsytyskynnyksen ylitti uutinen päätöksestä, joka parantaa tulevaisuudessa oppilaitoksien perusturvallisuutta.
Koska ammuskelutapaukset Suomessakin alkavat nykyisin olla arkipäivää koulussa vaiko jo peräti opetussuunnitelmaa, on mahdollisten henkilövahinkojen minimoimiseksi päättetty laittaa jokaiseen suomalaiseen opetushuoneeseen pakotie. Onhan se kätevää jos pauke alkaa, niin löytyy reitti mitä pitkin päästään karkuun.

Onko se vain Hippi kun ei oikein tätä purematta niele?

Tämähän tarkoittaa tosiaan sitä, että se nyt on vaan nykyisin niin, että kouluissa ammuskellaan. Se on tämä nyky-yhteiskunta sellainen, että yksilön teot ja vapaudet ovat ryhmää tärkeämpiä... Lukekaa vaikka Eevasta. Kyllä äidillä on vanhempana oikeus omaan elämään. Ei tarvitse alistua pyörimään keittiössä kun isä rakentaa uraputkea. Jos isä pystyy hoitamaan vanhemmuuden velvoitteet ostamalla lapselle Playstationin tai mopoauton, niin onhan äidilläkin oikeus lunastaa itselleen vapaa-aikaa suklaapatukalla tai Pikku-Kakkosella, että ennättää ehostamaan itseään manikyyrilla tai vaikka coctaililla ystävättärien kanssa.... Kun sillä ukollakin niin pitkään palaverissa taas kestää...

Sen lisäksi MLL ja muut saakelin hössökät selvittelevät näitä lastenkasvatusmetodeja mihin ei oikein keppi istuu... Paljon porkkanaa, sillä tavalla kasvatetaan suoraselkäiset, yhteiskuntakelpoiset tenavat...Tarhassa korostetaan lapsille, että tarhan täti ei saa sitten korottaa ääntään. Eikä ainakaan ottaa hiuskiehkurasta kiinni jos muksu sattuu vasaroimaan epähuomiossa tai omia etuja vahtiessaan tarhatoveria lätkämailalla... Lapsen oikeusturva kerrotaan lapsille tarhan ensimmäisen vuoden tervetulopuheissa ja reppuun runtataan MLL:n asianajajan puhelinnumero... Sinällään loogista, kun tarhaikäisillä ne kännykätkin jo löytyy... Koetapa siinä sitten kasvattaa toisen lasta.

Hippi on konservatiivi ja kasvatettu perinteisin menoin... Kyllä on risusta saanut Hippikin pikkumiehenä... Ei tosin vanhemmilta, mutta muutamaan kertaan mummilta, joka edusti vielä vanhempaa koulukuntaa kasvatustieteissä. Hipin isä tyytyi tukkapöllyihin, äiti luunappeihin... Muutamia muitakin nykypäivänä epäsovinnaisia kasvatusmetodeja on tullut koettua, kuten ilman ruokaa jättäminen tai auton takapenkillä käydyn sisaruspainin päätteeksi pikku kävelyretki muiden jatkaessa matkaa autolla... Noilla metodeilla on saatu aikaiseksi kunnioitus yhteiskuntamallimme arvoja ja normeja kohtaan, kunnioitus auktoriteetteja kohtaan, kunnioitus vanhempia kohtaan, kunnioitus periaatteessa kaikkia kanssaeläjiä kohtaan elleivät he itse ole sitä omalla typeryydellään hävittäneet...

Hippi ajattelee asian seuraavalla tavalla; Jos nyt kuitenkin jätettäisiin ne pako-ovet rakentamatta. Käytettäisiin se raha lasten mielenterveystyöhön, opettajien palkkaamiseen ja kouluttamiseen sekä vanhempien valistamiseen. Eikö järkevämpää olisi yrittää hoitaa ongelma eli lasten ja nuorten hyvinvointi kuntoon mieluummin kuin rakentaa järjestelmä, jolla viranomaistasoillakin havaittu ongelma peitellään jälleen kertaan jonkun hysteerisin populistin älyvapaisiin ideointeihin?

Hipin pojalla on pitkä matka ennen kuin opintielle päästään. Todennäköisesti silloin kouluasu on luotiliivit ja kypärä, luokan ovella on metallinpaljastin ja oppitunnin turvallisuudesta vastaa rynnäkkökiväärillä varustettu Securitaksen heppu.
Ja se heppu on sen sukupolven tuote, jolle yhteiskuntamme on kasvatuksen antanut, pumpulissa kasvatettu oman edun valvoja, jolla on Call of Dutyssa treenattu helvetillinen liipasinsormi...

Hipin nuoruudessa asiat olivat onneksi toisin, ihmisillä olivat arvot kohdallaan, luonto kukoisti, kesällä paistoi aurinko ja talvella oli pakkasta, kaikilla oli töitä ja musiikkikin oli kaunista, ennen kuin syntinen MTV ja vähäpukeiset tanssitytöt raiskasivat senkin.

Viitasaaren metsuri

Jos kotiväeltä kysellään, niin Hippi on patalaiska. Hippi delegoi, Hippi laistaa kaikesta mistä pystyy, Hippii tykkää vapaa-ajasta. Siitä huolimatta Hippi on käynyt kouluja. Hippi on käynyt armeijan. Hippi on tehnyt töitä. Ja ennen kaikkea, Hippi on maksanut veroja. Omasta mielestään helvetisti ja aina liikaa!
Siksi jokunen aika sitten lehdessä ollut juttu, parrasvaloihin nousseesta, hyvässä nosteessa poliittista uraansa rakentavasta Viitasaarelaisesta metsurista, pisti Hipin miettimään...

Hippi spekuloi ensin... Viitasaarelaisella metsurilla on ilmeisesti opiskeluaika käytetty kaikkeen muuhun kuin varsinaiseen asiaan. Sinällään kai ymmärrettävää, jos perhebusinekset ovat jo silloin vaatineet täyden omistautumisen asialle. Nykyisessä hommassaan kannsanedustajana metsuri tarvitsee ilmeisesti myös englanninkielen taitoja. Olisiko niin, että dokumentteja käsitellään kielillä? Mene ja tiedä, vähän ne sitä englantia siellä kuitenkaan puhuvat?

Oli miten oli, uutisessa kerrottiin, että metsuri olisi menossa kielikurssille Maltalle kieliä oppimaan? Voi saakeli, Maltalle? Kielikurssille? Veronmaksajien rahoilla? Siis Hipin maksamana? Ei perkele käy!

Metsurin toimia seurattuani suosittelisin seuraavaa. Perustaidot opintiellä ovat ilmeisesti aika lailla olemattomat. Halvemmaksi tulisi panna metsuri Viitasaaren ala-asteelle opiskelemaan. Veikkaan, että perusteista joudutaan kuitenkin liikkeelle lähtemään. Tai Hippi voi antaa metsurille perustaidot, millä metsien mies pärjää Maltalla; One beer, please! Jotenkin heppua katsellessaan tulee väistämättä myös mieleen, että taitoja voisi kartuttaa vielä lauseella; How much for the pussy?
Viitasaaren ala-aste olisi varmaan se paras paikka kuitenkin opiskeluun (tai ainakin halvempi kuin Malta). Toisaalta, on se ehkä moraalisesti vähän väärin, jos metsuri riehuu kännissä munasillaan kolmasluokkalaisten seassa?
Hippi toivoo Persuilta vain ja ainoastaan yhtä asiaa. Opettakaa sille metsurille edes kravattisolmu.

Tarinan karmeus ei kuitenkaan ollut tässä. Taas löytyi juoni ja salaliitto..Media uutisoi vain metsurin kielikurssin, mutta siellähän ne ramppaavat kurssittamassa itseään koko perkeleen edustajajoukko. Veronmaksajien rahalla?
Miten helvetissä sinne eduskuntaan on päätynyt edustajiksi sellainen aasilauma, että koko remmille on opetettava muiden koulussa oppimat asiat uudelleen? Siis puolueesta riippumatta, kaikkia tuntuu vaivaavan sama unohtamisen autuus, mikä ei ilman ulkomailla veronmaksajien rahoilla järjestettävää kertausta korjaudu. Sinälläänhän tässä on tietty logiikka, kun valtiovarainministerinä oli heppu, jolla on kutosen matematiikka? Ja kivahan se on, että työnantaja kouluttaa.

Ja miten helvetissä on mahdollista, että tällaisessä demokratiassa kuin Suomi, media johtaa kansaa harhaan koko ajan? Tämäkin on perkele varmaan joku jenkkien ja Googlen suunnittelema juoni ...

Sivun alkuunKommentoi 

Google on paska firma!

Hippi on talousnero! Vanhana kapitalistina Hippi keksi, että pannaanpa blogiin mainokset. Hipin jutut on hyviä ja ihmiset lukevat näitä innoissaan. Mitä enemmän Hipin blogi esittää mainoksia Teille rakkaille lukijoille, sitä enemmän Hippi tienaa. Nerokasta! Samalla kun Hippi säästää rutinoillaan netissä psykiatrin kuluja, ihmiset tunkevat rahaa Hipille ovista ja ikkunoista. Kapitalismi on hieno asia! Ja periaatteessahan tässä on kysymys vielä toisestakin tärkeästä asiasta, raha kiertää ja maailmantalous elpyy. Mitäs sanot Nalle? Ota Hippi hommiin!

Kaikki siis hyvin? No ei! Hippi on hiljaisesti ollut pitkään jo huolissaan suuresta salaliitosta, mikä on kasvanut ja kytenyt internetin alla. On Google ja on Microsoft kaikkine helevetin pilviajatteluineen. Saatanalliset palvelinvuoret kasvavat korkeutta syvällä maan uumenissa kaikissa saamarin yritysverotusparatiiseissa (pistää tosin miettimään, että mitä helvettiä Google puuhaa Haminassa, verotuksesta tuskin voi olla kysymys?).
Siis kaikki maailman tieto taltioidaan nykyajattelun mukaan kahden suuryrityksen loputtomiin varastoihin ja jokaisen meidän identiteetti löytyy noilta palvelimilta. Sitten vaan Hippikin muun lauman mukana kiltisti täyttelemään näitä perkeleen nettikuponkeja, sinne vaan sotut ja pankkitilit, perhe mukaan luettuna. Ja jos nyt jotain firman dokumentteja tai strategisesti tärkeää tietoa vielä sattuu kassakaapeissa makaamaan, niin ne kannattaa skannata palveluntarjoajan varastoon. Kätevää! Tässä hommassa on palaneen käry ollut jo pitkän aikaa.

Hippi olisi toivonut, että tuo olisi riittänyt noille ahneille paskiaisille mutta ei... Nyt on tuolla perkeleen Googlella keksitty että viedään Hipiltä businekset. Hippi laittoi siis mainokset esille ja tyytyväisenä hyviin busineksiin meni tänään tutustumaan markkinoinnin toimivuuteen AdSensen ihan saatanan hienolla uudella käyttöliittymällä, joka houkuttelee tienaamaan vielä helvetisti lisää.
Yllätys oli suuri, kun Haista-Vitun-Google nilkki ilmoittaa, että mainokset on viety pois blogistasi. Sitten siihen viereen on laitettu sellainen asiakasystävällinen nappi, että paina tästä jos haluat tietää syyn. No ihan varmasti haluan! Uusi, oikein nätisti leiskattu sivu kertoo syyn mainoksien poistoon: 'Googlella ei ole velvollisuutta kertoa mainoksien pois vetämisen syytä liikesalaisuuksiin vedoten'. Ja ei mitään yhteystietoa tai mitään, mistä voisi kysellä, että mitä helvettiä tuo nyt tarkoittaa???

Mitä vittua tämä on? Onko perkele palvelun tasossa enää mitään laitaa? Hippi laittaa mainokset, sitoutuu ehtoihin ja näyttää mainoksia, palkintona mainoksien poisto ja totaalinen kyykytys. Nyt jos Petri Kokko olet perkele kuulolla, niin vittu vastaat tähän kysymykseen: Miksi Hipin mainokset poistettiin? Vastaa!!!

Se on sota nyt! Googlen paska ei tiennyt mihin lähti! Tulikohan haukattua vähän enemmän kuin mitä pystyvät nielemään. Kapitalismin aika on ohi. Hippi on nyt anarkisti sosiaalidemokraatti. Se on semmonen homma siellä Amerikassa, että tajutkaa tämä: Tänne ei kannata yrittää enää tuota kaupallista paskaa syöttää! McDonalds, Coka-Cola, Harley Davidson, Marlboro, Microsoft ja ennen kaikkea Google (ei koske Forrest Mars junioria) voi varautua siihen, että markkinoiden kahminen Suomessa loppuu tähän. Hippi verkostoineen tekee kaikkensa, että tämä paska salaliitto julkaistaan ja tuhotaan!

Jos oot Petri Kokko mies (etkä Savonlinnan Pallokerhossa merkittävässä roolissa viime vuonna pelannut nyt Mikkelin Jukureihin siirtynyt kiekkoilija (tsekkaa tämä)), niin selvität missä ne Hipit mainokset ovat ja laitat ne takaisin esille!

Kirjallisuudesta

Luin tunnetun suomalaisen kirjailijan kirjan. Luin kirjaa iltaisin. Lukeminen oli osa iltarutiinejani. Ne menivät seuraavasti. Tulin töistä. Tervehdin perhettäni. Söin päivällisen. Istuin sohvalla. Luin kirjaa. Join kaljan. Yritin jatkaa kirjan lukemista. Turhauduin. Join kaljan. Katsoin televisiota. Söin iltapalan. Pesin ja peittelin perheen pienimmät. En lukenut enää. Join kaljan. Katsoin televisiota. Join kaljan. Nukahdin television ääreen. Heräsin sohvalta. Jatkoin television parissa. Join kaljan. Join kaljan. Menin nukkumaan.
Persana! Tähänkö on tultu?
En lue enää tämän tunnetun suomalaisen kirjailijan kirjoja.

Oskari 'The Killer' Hifkiin!

Koska Granlundin veljeksiä lukuun ottamatta Hifkin rosterista puuttuu kunnollinen fyysinen pelote, on hippi päättänyt soittaa Matikaiselle ja Nybondasille neuvotellakseen The Killerille sopimuksen ensi kaudeksi.

Vietimme lauantaina hyvän ystävämme esikoislapsen syntymän johdosta varpajaisia ja loppuillan nakkikioskikeskustelujen sekä tapahtumien perusteella The Killer vakuutti Hipin sopimuksen tarpeellisuudesta. Näitä tapahtumia valottavasssa raportissaan Hippi joutuu ottamaan kantaa myös eri lajien filosofiaan.


Tarina ei ole fiktiivinen mutta yksityisyyttä suojellakseen Hippi käyttää henkilöistä tekaistuja nimiä. Tarinassa esiintyvät The Killer (sähly), Serkku (urheilusponsorointi), Hippi (koripallo) sekä Sapkon edustuksessa merkittävässä roolissa viime kaudella nyt Mikkelin Jukureihin siirtynyt jääkiekkoilija (jääkiekko) sekä tämän kaveri (jääkiekko?). Jos joku vahingossa jotenkin tunnistaa tarinan henkilöt, niin Hippi pyytää ettei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä.

Ilta oli ollut mitä mukavin. Ravintoloiden sulkeuduttua päätti varpajaisryhmä vetäytyä nakkarilla nauttimaan iltapalan, jonka jälkeen oli tarkoitus vetäytyä yöpuulle. Ryhmämme oli saanut ostettua iltapalansa ja nautti sitä leppoisan keskustelun merkeissä.
Paikalle saapui myös Sapkon edustuksessa merkittävässä roolissa viime kaudella nyt Mikkelin Jukureihin siirtynyt jääkiekkoilija (myöhemmin tarinassa Hoki) ystäviensä kanssa. Innokkaana jääkiekon ja ennen kaikkea paikallisjoukkueen kannattajana The Killer ilmaisi yllättäen paheksuntansa naapurikaupungin joukkueeseen siirtyneelle Hokille. Hoki ei tykännyt entisen faninsa mielipiteestä, mistä seurasi nakkikioskilla yleensä yömyöhällä käytävä kovaääninen keskustelu.
Hippi yritti vaikuttaa keskusteluun kertomalla kaikille osapuolille, että The Killerillä oli oikeus fanina mielipiteeseensä ja Hokin pitäisi Hipin käsityksen mukaan ammattiurheilijana ymmärtää siirrosta johtuva fanien ärtymys sekä ottaa asia ennemminkin kehuna ajatellen The Killerin pitävän Hokia arvokkaana pelimiehenä kotikaupungin joukkueelle ja jonka turhautuminen nyt vain purkautuu hivenen väärällä tavalla.

The Killer on fyysinen pelote. Hänen maskuliinista, lukuisissa vitosdivarin sählypeleissä kovettunutta varttaan katsellessaan, jokainen tajuaa tuon miehen jaksavan nostaa maasta sählymailansa. Hoki, Hipin käsityksen mukaan ammattimies Mestiksestä, joutui siis turvautumaan haasteen edessä siihen, minkä vain kovassa kulttuurissa, treeneissä ja peleissä keitetty pelimies parhaiten osaa.... väkivaltaan.. puolustaen itseäänsä, kunniaansa, vanhaa ja nykyistä seuraansa, omaa maalia, nuuskapurkkiaan sekä poikaa.
Hoki korjasi ryhtiään ilmoittaen The Killerille että nyt tuli turpaan. Ennen kuin dramaattinen tilanne karkasi käsistä, kaivoi Hoki taskustaan kuitenkin puhelimen ja ilmoitti soittavansa ensin kuitenkin kaverit paikalle (epäselväksi jäi ketä nämä kaverit olisivat olleet, entisen vai nykyisen seuran ykkösviisikko?).
Onneksi tilanne meni nopeasti ohi ilman fyysisiä vahinkoja Hokin kaverin (ilmeisesti jääkiekko) pyytäessä Hokia laittamaan puhelimen takaisin taskuunsa ja seurueen poistuttua pikaisesti paikalta  kirkon mäen suuntaan urheilusponsorin kannustaessa kuumeisesti vieressä.

Tämä pisti Hipin miettimään? Kun tuolta telkusta katselee lätkämatseja, niin siellä ne aikaisemmin oranssitakkiset ukkelit selittävät lätkän olevan sellainen peli, missä jokaisella teolla on seuraus. Jokaisen on oltava itse valmis kantamaan vastuu tekemisistään ja puheistaan. Jos pelaat kovaa, niin voit odottaa muidenkin pelaavan kovaa? Toisaalta se on sitten kuitenkin varmaan niin, että viime kädessä se on joukkuepeli, koska Hoki, tuo Hipin käsityksen mukaan ammattimies Mestiksestä, halusi paikalle joukkuetoverit The Killeriä rauhoittamaan. Sählyssä ja koriksessahan tunnetusti fysiikka ja väkivalta eivät ole niin merkityksellissä roolissa, noissa lajeissa kunnia- ja alueloukkaukset hoidetaan yleensä puhumalla ja tuomarien avustuksella sekä lajiliittojen kurinpitokomiteoissa.
Syy miksi Hippi tätä niin kovin pohdiskelee on se, että The Killerillä ja Hipillä on kummallakin pieni poika ja nyt pitäisi miettiä harrastus missä kasvatetaan pojista miehiä?

Tästä päästäänkin vielä siihen, että The Killerin arvostus Hipin silmissä nousi uusiin ulottovuuksiin. The Killer on mies, jonka aisoihin panemiseen tarvitaan viisikollinen miehiä Mestiksestä  Hippi on iloinen ja ylpeä ollessaan The Killerin kaveri! Hippi tietää, että The Killerin esimerkeillä pienestä pojasta kasvaa hieno mies.

Toivottavasti Hippi saa vakuutettua myös Nybondasin ja Matikaisen siitä selkärangasta, mitä täältä idästä löytyy....

Hipin blogi

Hipillä on ihmeellinen taito törmätä elämässään uskomattomiin tilanteisiin ja ihmisiin... hienoihin hetkiin, jotka hipin mielestä olisi jaettava myös muun maailman tietoisuuteen.
Onneksi tällainen hieno FaceBookiin integroitu kanava oli olemassa, joten kaikki mukavat virtuaaliystäväni pääsevät jatkossa nauttimaan hipin tilityksistä.
Hipillä oli jo pitkään mielessä tällaisen avautumiskanavan etsiminen oman henkisen mielentilan ja pääkoppaan kertyneen tuskan ja ahdistuksen purkamiseen, koska nuukana miehenä hippi olettaa tämän olevan halvempaa kuin psykiatrilla käyminen.
Päätöksen blogin tarpeellisuudesta vahvisti hyvän ystäväni esikoislapsen varpajaisten jälkimainingeissa käyty kummallinen dialogi nakkikioskilla.
Eli kohta tullee hipiltä matksua... muistakaa, että ei näitä ole pakko lukea!